Muut sivut

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Penelope

Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin ohimennen, kävimme viime lauantaina kokeilemassa Valkeekoskella 12-v Latvian puoliveristä estetammaa, nimeltä Penelope. Tykkäsin hevosesta ihan älyttömsti, oli tosi kiva! Nyt kerron vähän tarkemmin kyseisestä hevosesta.
  Hoitaessa Penelope seisoi nätisti paikallaan ja katseli kiinnostuneena mitä muut teki. Maneesille taluuttaessa ei rynninyt edellä, mutta käveli silti koko ajan reippaasti vieressä, turpa kiinni kyljessä. Oli kaikenkaikkiaan todella symppis tamma hoitaa ja käsitellä.
   Ratsastaessa alkukäyntien jälkeen otin ravia pääty-ympyrällä ja uralla. Penelopella on tosi tasainen, ja hyvin etenevä raviaskel, jossa on helppo istua. Ravailin hetken kumpaankin suuntaan tehden siirtymisiä ja voltteja. Siirtymiset sai ratsastettua nopeasti, ja Penelope oli herkkä istunnalle, kädelle ja pohkeelle.
   Otin laukkaa pääty-ympyrällä. Laukkaa täytyi noston jälkeen jatkaa sisäpohkeella aktiivisesti. Laukkaa oli todella helppo säädellä ja se oli pyörivää, ihan kuin keinuhevosen selässä olisi istunut. Laukka oli erilainen, kuin Nikellä, joten siinä oli aluksi hankala istua, mutta kun liikkeeseen pääsi mukaan, oli laukka todella miellyttävä.
   Aloitin hypyt 60cm ristikolle, joka oli keskihalkaisijalla. Laukka oli esteelle helposti säädettävissä. Penelopella oli todella vahva imu esteelle, mutta kun piti suusta ja istui satulassa, laukan sai jopa ihan pieneksi.
   Estettä alettiin nostaa pikkuhiljaa pystyksi ja korkeammaksi. Penelopen hyppy oli mukaanvievä ja laakea. Vaikka hyppy tuli kerran ihan pohjaan, ja luulin, että Penelope kieltää, se heitti tyylikkään sateenkaariloikan esteen yli. Myyjä kehuikin, että ei turhista kieltele ja korjaa ratsastajan virheet viimeiseen asti ja antaa virheet anteeksi. Lopussa esteet oli arviolta 70cm-80cm korkeita, ja hyppäsin pientä radanpätkää. Penelope tuli yleensä oikealla laukalla esteeltä alas, jos asiaan muisti kiinnittää huomiota.

Tykkäsin tosiaan ihan älyttömästi Penelopesta ja menen nyt jonain päivänä uudestaan valmentajan kanssa katsomaan. Laitan vielä videon koeratsastukselta, laittakaa kommentteihin miltä näytti meno.


tiistai 19. huhtikuuta 2016

Jokaisesta risteyksestä ei vain voi jatkaa matkaa yhdessä

Nyt saan viimein purettua sanoiksi asian, joka on hiljentänyt blogin pitkäksi aikaa. Asian joka on vaivannut minua jo pitkään ja johon saatiin viimein eilen illalla ratkaisu.
  Nikke on ollut jollakin tapaa sairas viime elokuusta asti. Se on ollut laiha, sisäänpäinkääntynyt ja vaisu. On ollut hammasongelmaa, on ollut mahaongelmaa, on ollut laihuutta, on ollut lihasköyhyyttä, flunssaa... Lista on loputon. Nyt joulun jälkeen tilanne "riistäytyi käsistä", eli vaikka Nikkeä kuinka yritti kuntouttaa, lihottaa ja saada parempaan vointiin, mikään ei auta. Kaikkea yritettiin, testattiin ja toivottiin. Välillä heräsi pieni ajatus, että "Josko nyt?". Mutta ei. Kun mikään ei auta.
   Lähes puoleen vuoteen en ole päässyt ratsastamaan kunnolla. Ja Niken kanssa en pääse treenaamaan ja kisaamaan, edes ratsastamaan joka päivä, enää ikinä. Sillä vaikka Nikke lähtisi kuntoutumaan, menisi kolmekin vuotta, ennen kuin Nikellä voi tehdä mitään, ja käyttöhevosta siitä ei enää koskaan tule. Koskaan en voi Nikellä valmentautua, en kisata, en treenata. Joten onko järkeä maksaa törkeitä hoitosummia hevosesta, jolla en voi ikinä enää treenata?


   Ei, eipä ole. Siitä syystä, minä ja Nikke saavumme seuraavaan risteykseen yhdessä, mutta toisin kuin ennen, jatkamme kumpikin eri suuntiin. Nikke suuntaa kohti vihreitä niittyjä, ja minä suuntaan kohti uusia seikkailuja, ja niitä kauan odotettuja kisaratoja.




   On puntaroitu nyt useita vaihtoehtoja ja päädyimme siihen, että Nikke päästetään pois kivuistaan. Niken mahaongelma on krooninen. Nikke on lihasköyhä ja huonossa kunnossa, sekä laiha. Ja sen on huono olla. Se on suurin syy. Minulle on taas jo hetken aikaa etsitty uutta hevosta. Oikeastaan, eilen olimme kokeilemassa aivan ihanaa pv-tammaa, nimeltä Penelope. 

 

  En tiedä vielä tarkkaan, milloin Nikke täältä lähtee, mutta ei siihen kauaa mene. Ja kun haluan uuden hevosen mahdollisimman nopeasti, älkää luulko, että en välitä Nikestä, tai että se oli minulle vain eläin. Haluan uuden hevosen mahdollisimman nopeasti, sillä tiedän, että mitä nopeammin pääsen takaisin normaaliin tallielämään ja valmentautumiseen, sitä helpompi minulle. Jos joudun jäämään tallilta pois, tietäen, että siellä ei ole minulle ketään, tulen entistä surullisemmaksi. Enkä unohda sitä seikkaa, että minun piti jo vuosi sitten päästä kisaamaan, mutta niin ei käynyt. Joten nyt kun kaikki on taas radallaan, haluan mahdollisimman nopeasti kehittyä eteenpäin ja kilparadoille.


   Tehdään nyt selväksi vielä se, että Nikelle ei ole varsinaisesti sattunut, tai tapahtunut mitään. Se on kroonisesti sairas ja se on mennyt vain huonompaan kuntoon koko ajan. Eläinlääkäri viimekäynnillään sanoi minulle, että en voi syyttää itseäni mitenkään. Kaikkea yritettiin, eikä mitään olisi voinut tehdä toisin.


   Niin paljon, kun luopuminen sattuukin, tiedän, että se on paras vaihtoehto kaikille. Nikke pääsee pois kivuistaan ja huonosta olosta, ja minä pääsen kehittymään eteenpäin, eikä minun tarvitse huolehtia jatkuvasti enää siitä, onko tallilla kaikki hyvin, ja koska soitetaan eläinlääkärille seuraavan kerran ja mistä syystä.


Joskus suurinta rakkautta on vain päästää irti. Teen vielä erikseen postauksen meidän huippuhetkistä, kun Nikke on poissa. Nyt olen vain kiitollinen siitä kaikesta, mitä Nikke minulle opetti. Sillä niin paljon, kun se minulle on huolta tuottanut, se opetti, että kaikkeen pitää varautua ja mitä hevosen omistaminen oikeasti on. Ei ainakaan ruusuilla tanssimista, vaikka minulle monien hevosihmisten mukaan sattui "piikikkäin ruusu, minkä ovat nähneet". Toivotaan, että ensikerralla kaikki on vähän helpompaa. Tai paljon. Mutta jokatapauksessa, kiitos Nikke, että teit minusta vahvemman. Kiitos kaikesta. 

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Viimeaikojen kuulumiset

Kirjoitan nyt teille asiasta, joka on vaivannut minua jo useita viikkoja. Omasta mielestäni blogini on menettänyt täysin sisältönsä. Ei tule postauksia, ja jos tulee, ne ovat minuutissa kirjoitettuja, epäselviä kuulumispäivittelyitä. Mitään mielenkiintoista ei tässä blogissa ole saatu nähdä viikkoihin.

Postaus on täynnä täysin turhia, tyhjänpäiväisiä kuvia kesästä, jonka toivon saapuvan pian*

  Uskokaa tai älkää, minulla on hyvä syy. Syy siihen, että voi vaikuttaa siltä, että minulla ei olisi mitään sanottavaa, vaikka kulissien takana sitä on enemmän, kun voitte edes kuvitella. Ongelma tässä on se, että en vielä voi sanoa mitään. Asiat eivät ole järjestyksessä, ja niin pitkään kun ne eivät ole, en valitettavasti voi sanoa mitään.


   Kun katson blogin teksejä taaksepäin, tunnen vain häpeää siitä, että kunnon postauksia ei tule. Ei valmennus-, tai kisapostauksia, ei treenikuulumisia, tai videoita ratsastuksista. Syy on yksinkertainen. Niitä ei ole. Niken flunssa on nyt viimein saatu hoidettua kuntoon kipulääkekuurilla ja levolla, ja nyt olen viimein saanut alkaa liikuttaa energiapommiani pyörössä. Selkään ei voi mennä tällähetkellä ollenkaan, niin pitkään Nikke on ollut kävelyliikunnalla. Energiaa on vaikka muille jakaa!


Muutama viikko sitten juhlin synttäreitäni, eilisen ja tämän päivän olen kipeänä. Ärsyttää, tänään kun olisi ollut tetti Tampereella ja sen jälkeen auton keula olisi käännetty kohti Ypäjää, mutta kiitos mahataudin, siirtyy reissu ensiviikon maanantaille. Aloitin jo aamulla kuvaamaan My Dayta, kunnes äitini ilmoitti, että tänään ei lähdetä mihinkään. No, My Day sitten viikon päästä listalla.
 
 

Odotan kesää jo malttamattomana. Lämpöä, aurinkoa, sinistä taivasta. Nyt pihalla paistaa jo vähän  aurinko, koko eilisen satoi kaatamalla. Olen jo pistänyt kesävaatetusta uusiksi, nytkin postissa on muutama ihana paketti, jotka odottaa vain hakijaansa. 

 

En osaa sanoa, milloin saan kertoa tämän asian, joka minua vaivaa, toivottavasti pian. Kertokaa, mitä mieltä olette, onko sisältö mennyt täysin ja jaksatteko pysyä mukana blogissa. Vannon, että kauaa ei enää mene. Ei voi mennä. Kirjoitin muuten koulussa esteratsastusaiheisen kirjoitelman, josta sain 10! Jos haluatte, voin julkaista sen täällä. Haluatteko? :D
 

Olen myös työstänyt uutta, keväisempää ulkoasua. Ei blogi siis aivan heitteille ole jäänyt.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Messuostokset videolla

Noniin! Viimein sain ladattua ostosten esittelyn Tampereen hevosmessuilta Youtubeen, saa jotain sisältöä tännekin. Mutta, käykää katsomassa ja kommentoikaa videoon tai blogin kommentteihin, mitä tykkäsitte! :)


tiistai 12. huhtikuuta 2016

Toivekuvapostaus

Toteutan nyt toivekuvapostauksen, kun sitä ehdotettiin viime postauksen kommenteissa. Ideana siis se, että laitatte tämän postauksen kommentteihin sanoja (esim. rakkaus, ilo, vapaus...), joihin sitten yhdistän erilliseen postaukseen kuvia. Nyt ei muuta, kun ehdotuksia tulemaan!

Olen pahoillani, että tästä blogista on mennyt sisältö. Kaikki on nyt yhdessä asiassa kiinni. Kun kerron sen, asiaa on taas vaikka kuinka paljon. On mahdollista, että saan jopa huomenna kerrottua asiani. Kuvailen myös Room Tourin lähipäivinä, kunhan saan viimeiset muuttolaatikot purettua. Laittakaa myös kommentteihin, tai äänestäkää blogin sivussa, teenkö Room Tourin videona vai kuvina. Koittakaa kestää vielä hetki, pian saatte kuulla enemmän!

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Hengissä ollaan!

Olen tosi pahoillani, että ei ole tullut postausta piiiitkiiiiin aikoihin. Lupaan, minulla on kyllä syy siihen, en vain voi kertoa. Vielä, ainakaan. Kirjoittamisella on aina ollut tapana selvittää minun pää, ja juuri sitä minä nyt kaipaan. Joten toivotaan, että saisin nopeasti luvan kirjoittaa.
  Viimeaikoina olen muutamaan kertaan ratsastanut kaverini lämppärillä. On ollut tosi kiva päästä pitkästä aikaa menemään kunnolla, tänäänkin ratsastaessa sai oikeasti tehtyä jotain. Nikke on sairastunut "pieneen" kevätflunssaan. Ja voi, kun se olisikin pieni flunssa. Koko viime viikko eläinlääkärin vinkistä syötettiin kipulääkettä Nikelle, jotta sen olo parantuisi. Eipä auttanut tämä, joten huomenna soitetaan (taas) eläinlääkärille ja pyydetään antibiotit.
  Muuten elämä on pyörinyt melkolailla koulun ympärillä. Lisäksi olen käynyt juoksemassa paljon. Tuli tässä muutama päivä vietettyä kotonakin kipeänä...
  Laittakaa kommentteihin postaustoiveita, jotain vähän erikoisempia... Kun muuten ei hirveästi mitään kerrottavaa ole.
  Huomiselta ajattelin kuvata My Dayn, sillä on mun synttäripäivä. Koitan editoida videon mahdollisimman nopeasti, niin saisi jotain materiaalia tännekin.


torstai 7. huhtikuuta 2016

Hetki vielä!

Tämä on kahden minuutin pikapostaus! Halusin vain ilmoittaa, että en ole kuollut ja tubeen, sekä tänne on tulossa lähiaikoina videota! Messuostosten esittely tulee heti kun saan videon editoitua ja maanantailta (11.4) tulee My Day, koska on mun synttärit. :D Ja tosiaan mun Youtube kanava on Aada Rouhiainen, tällä hetkellä videoita on vähän, mutta tulossa pian lisää! Käykääs tilaamassa jos kiinnostaa videotkin. :)